Työn iloa! Voiko työssä olla onnellinen?

Kuulostaako ihan vieraalta, utopialta?

Stressiä ja sen vaikutusta työntekijöihin on tutkittu paljon, ja siitä puhutaan jatkuvasti, onhan siinä isot rahat kyseessä. Mikä stressaa työssä? Ensimmäisenä mieleen tulee monille sen puute. Toinen yleinen oletus on raha eli huono palkka. Ilman rahaa ei pärjää länsimaisessa yhteiskunnassa, mutta kuinka suuri tekijä se sitten on, kun mietimme työtä ja omaa onnellisuuttamme sen enempää työpaikalla kuin elämässä yleensäkin?

Brittitutkimuksen mukaan yli tuhannen aikuisen työnsaantia ja sen seurauksia mitattaessa, työn mielekkyydellä oli kuitenkin suurempi merkitys kuin sillä, että yleensä oli työtä. Nk. merkityksettömän työn tekeminen stressaa enemmään kuin työttömyys. Eli, hyvän työpaikan saaminen kohensi kyllä mielenterveyttä, mutta turhanpäiväinen työ ei.

Huonon työn merkkejä ovat mm.

• huono palkka eli minimipalkan tienoilla tai sen alapuolella oleva palkka
• huono työturvallisuus
• matala tyytyväisyys työhön esimerksiksi liian valvonnan vuoksi

Valvonta eli jatkuva 'kyttääminen' onkin seikka, mikä rasittaa ja tuo paineita moissa työpaikoissa. Tunne, että työtä pitäisi tehdä koko ajan enemmän ja paremmin, on uuvuttavaa ja stressaa suurta osaa populaatiosta. Tutkimuksen mukaan jopa 75% amerikkalaisista lääkärikäynneistä johtuu työhön liittyvästä stressistä.

Mikä työssä sitten stressaa?

Ranskassa on tutkittu ja saatu selville, että kaikista työntekijöistä 11% nauttii työstään niin paljon, että nousee ylös aamuisin hymyillen ja menee työhön. 61% työntekijöistä tekee työtä palkan takia, koska rahaa pitää saada. Saksassa rahan takia työtä tekee 58% työntekijöistä. Ei mitenkään innostava ajatus tulevaisuutta ajatellen, vai kuinka? Koska työ ei innosta, noin 31% työntekijöistä inhoaa työtään niin paljon, että pilaa itse asiassa muidenkin työpäivän, niin tyytymättömiä he omaan työhönsä ovat.

Mitä työtä he sitten tekevät, miksi sitä inhotaan niin paljon?

Jos omaa työtään inhoaa, yleinen ajatus on, että oma työ on turhaa ja sen vuoksi turhauttavaa. Monet kokevat, että he siirtelevät papereita työkseen tai eivät oikeastaan tee yhtään mitään, tai ainakaan mitään merkityksellistä. Byrokratia eli erilainen lakisääteinen papereiden siirtely vie suuren osan monen ihmisen työpäivästä.

Täytyykö ihmisen sitten päästä johtavaan asemaan tunteakseen tekevänsä tärkeää työtä? Ei suinkaan! Mikä on tärkeää ja mielekästä työtä? Yleensä ammatit, joissa palvellaan yhteiskuntaa ja ihmisiä, ovat niitä. Tutkimuksen mukaan kuitenkin palveluammateissa olevat ansaitsevat vähiten. Poikkeuksena ovat lääkärit, lentäjät ja esim. juristit. Ilman heitä ei tultaisi toimeen, ja he saavat myös parempaa palkkaa. Mutta muut palveluammattien tekijät eivät nauti hyvää palkkaa, eikä yhteiskunta kuitenkaan tulisi toimeen ilman heitä. Jos junien konduktöörit lakkoilevat, kaikki kärsivät. Jos ruoan tuottajat eivät enää tuota ja toimita ruokaa, ovat kaikki nälässä jonkun ajan päästä. Se ei kuitenkaan näy palkassa, koska rahaa ei heidän työstään välttämättä kuitenkaan paljoa tule.

Sitten on paljon töitä, joista ei uutisissa kuule, mutta ovat meille tärkeitä, jotta yhteiskuntamme toimii. On pienempiä tehtaita, jotka tekevät tärkeätä työtä, mutta eivät mitenkään julkisuudessa ihailtavaa työtä. Työpaikkoina ne voivat olla hyviä, niistä voi saada parempaa palkkaa ja työntekijät voivat nauttia omasta työpanoksestaan! Mitä ihmettä niissä tehdään eri lailla? Alla olevissa esimerkeissä on järjestelty työt täysin eri tavoin kuin ollaan totuttu, ja tulokset ovat mullistavia. Niissä on tultu siihen tulokseen, että työntekijät ovat tärkein voimavara, mitä yrityksellä on.

Onko vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä ja mitä se voisi olla?

Videossa mainituissa yrityksissä, mm.perinteisessä Poult -nimisessä keksitehtaassa Ranskassa, on organisoitu työnteko täysin eri tavoin. Niissä on palautettu luottamus työntekijöihin ja annettu heille vastuu omasta työstään. Suurimmalta osin johtajat poistettu ja siirretty heidän työnsä - eli lähinnä päätöksenteko - pienemmille yksiköille, jotka koostuvat työntekijöistä. Pienet yksiköt organisoivat itse työnsä, työvuoronsa ja lomansa.

Lisää vastaavia yrityksiä löytyy lisää Euroopasta: Favi tehdas Ranskassa (sivuliikkeitä muuallakin Euroopassa)noudattaa samoja innovatiivisia ajatuksia, jossa päätöksenteko on delegoitu työntekijöille. Sen tuottavuus on kasvanut huimasti ja yritys vie tuotteitaan Kiinaan asti. Yrityksen tapa tehdä työtä uudistettiin v. 1983. Motoksi tuli asiakaskeskeisyys periaatteenaan "Man is good and love the customer".

Työntekijöitä kannustetaan keksimään uusia ideoita, joika voi pudottaa idealaatikkoon. Parhaasta ideasta saa 1000€, 2. parhaasta 500€ jne. Lähtökohtaisena ajatuksena on, että "työntekijä tietää parhaiten kuinka työtä tehdään" japanilaisen Kaizen -periaatteen mukaisesti.

Videossa mainitaan myös eurooppalainen julkisen alan yritys, jonne oli vaikea saada työntekijöitä. Siellä muutettiin kokonaan tapa tehdä työtä ja perehdyttiin mahdollisten työntekijöiden ajatusmaailmaan, nuoriin tällä kertaa. Uuden sukupolven ihanne on, että he saavat tehdä työtä missä vain ja koska vain. Näin yrityksessä sitten tehtiin. Ne, jotka haluavat tehdä kotonaan työtä, voivat sen tehdä ja ne, jotka mieluummin tulevat päivittäin toimistoon, saavat sen tehdä. Päätös on kuitenkin työntekijöillä itsellään. Ihannetilanne esim. perheelliselle, joka ei voi olla pois kotoaan koko päivää. Hän voi sitten paloitella työaikansa omien tarpeidensä mukaan. Yrityksen tilat suunniteltiin myös sellaisiksi, että niitä voi vaihdella oman mielialan mukaan. Äänieristykset ja ergonomia otettiin huomioon, ovathan tilat avoimia eikä äänet voi kuulua kaikille kun pidetään kokouksia tmv. Se tuotti tulosta ja yritys sai työntekijöitä!

Idean pisti käytäntöön Frank van Massenhove belgialaisessa yrityksessä. Hänen mukaan 70% työtyyväisyydestä tulee muusta kuin rahasta. Tärkeimpiä seikkoja ovat:

• arvostus
• luottamus
• tunne siitä, että teet itseäsi tärkeämpää työtä
• saat tehdä työtä yhdessä muiden kanssa, yhteisöllisyys ja veljeys
• teet työtä yhteiskunnallisesti arvostetussa yrityksessä