Kiinnostuksen puute voikin olla merkki stressistä

Kiinnostuksen puute asiaa tai tilannetta kohtaan voi hyvin olla reaktio stressaavassa tilanteessa. Et ehkä tiedosta vältteleväsi jotain asiaa?

Stressi on kehon tapa reagoida mahdolliseen uhkatilanteeseen. Kuinka sitten reagoimme uhkaan?

Stressireaktioita ovat:

• taistelu
• pakene
• jähmety

Tällä kertaa käsittelen pakenemisreaktiota. Se vaikuttaa monasti laiskottelulta ja työn vieroksunnalta - tosin voi olla niitäkin - mutta myös stressin merkkinä. Mikäli emme voi puolustautua taistelemalla, on seuraava primitiivireaktio lähteä karkuun.

Työelämässä, tai arkielämässä, emme ehkä voi vain paeta paikalta tai sivuuttaa ikäviä asioita ja päätöksiä? Ne saattavat kuitenkin stressata mieltä valtavasti ja ehkä vaikuttaa loppuelämään, minkä vuoksi niiden merkitys kasvaa lisää. Kovin kauskantavia päätöksiä ei kannata silloin tehdä, vaikka tuntuukin siltä, että se on helppoa. Ja käsittelemättä jääneet aiheet vaivaavat mieltä, ja paineet kasvavat päivä päivältä, viikko viikolta, ja kuukausi kuukaudelta.

Paeta voi monella tapaa

Pakenemisreaktioita on muitakin, ja paljon yleisimpiä:

• eristäytyminen
• vältteleminen
• levottomuus
• sählääminen
• tunnesyöminen
• haluat poistua paikalta

Arjen ikävät tilanteet

Elämässä emme voi välttää vaikeita valintoja, keskusteluja tai stressaavia tilanteita,jotka mieluummin jättäisit väliin. Stressi kuuluu elämään, kyse on vain siitä, kuinka siitä itse selviät ja suhtaudut vaikeisiin asioihin. Mitkä ovat sinun keinosi selvitä elämässä?

Halusimme tai emme, kokemuksemme vaikuttavat suhtautumisessamme tulevaisuuden haasteisiin ja valintoihin.

• Millä perustein valitsen seurani?
• Mikä ruoka vetää puoleensa?
• Miten valitsen ammatin?
• Minkä vaatteen otan päälleni ja miksi joku väri 'tuntuu sopivan' paremmin kuin toinen?

Ensimmäinen kokemus on usein pohjana tuleville valinnoille. Kokemuksistamme muodostuu käsitys aiheesta, joka on pohjana tuleville valinnoille. Jos esimerkiksi olet kompastunut ja satuttanut pahasti itsesi pikkulapsena juostessasi asfaltilla, ja mitä pahemmin silloin satutit itsesi, sen paremmin osaat varoa seuraavilla kerroilla asfalttia - ehkä et juokse enää yhtä kovaa vauhtia?

Muiden suhtautuminen vaikuttaa

Muiden suhtautuminen tilanteessa vaikuttaa paljon siihen, koemmeko sen uhkaavaksi vai emme. Jos satuttaessasi asfaltilla vanhemmat toruvat sinua, kun olet ollut niin varomaton tai kuinka vaarallista on juosta, saat kokemuksen, että 'et osaa varoa', 'asfalttitiet ovat vaarallisia' tai 'juokseminen on vaarallista'. Nyt sitten aikuisena, miten paljon varot juoksemista? Juoksetko enää asfalttitiellä? Oletko omasta mielestäsi tohelo, etkä osaa varoa?

Vertaus on kovin arkipäiväinen, mutta kuvaa yhtä lailla muita valintoja myöhemmin elämässä. Varhaislapsuuden kokemusten perusteella meille muodostuvat monet uskomukset, jotka tallentuvat alitajuntaan.

Lapsuusajan muistot

Meillä kaikilla on muistoja kouluajoilta, jotka useinkaan eivät innosta oppimaan uutta tai osallistumaan yhteistyöhön muiden kanssa - esiintymisestä puhumattakaan. Jos kokemus on ollut stressaava, eivät aivot toimi optimaalisesti sillä hetkellä. Mitä negatiivisempi kokemus on ollut, sen varmemmin se tallentuu alitajuntaan - ja sen varmemmin vältämme samaa tilannetta jatkossa.

Yhteys ei toimi optimaalisesti, jonka vuoksi ei mieli ole selkeä tai luovuus kukoista. Reaktio vain on erilainen. Sen muuttamiseksi on hyvä päästä käsiksi alkuperäiseen stressin aiheuttajaan. Ei aina tarvitse itse tiedostaa miten oma pelko on saanut alkunsa, kyllä alitajunta sen puolen hoitaa, ja vielä paljon tehokkaammin kuin oma tietoisuutemme. Keinoja on paljon, ja varsinkin esiintymispelko on maailman tavallisimpia pelkoja, joihin apua saa opettelemalla suhtautumaan siihen eri tavalla. Opetellaan myös selviytymään esiintymisistä uusin eväin. Lapsuusajan pelot vaikuttavat myöhempiin valintoihin, esimerkiksi ammatinvalintaan. Jos sinulla on ikäviä muistoja kouluajoilta, kannattaa niistä opetella eroon. Oli menetelmä mikä tahansa, jos se toimii, se toimii.

Minkälaisia muistoja sinulla on kouluajoilta? Onko oppiminen, lukeminen, luokassa istuminen tai muiden seura ollut mieluista vai ikävää?

PSYCH-K® on keino luoda uusia yhteyksiä aivoissa

PSYCH-K:ssa uusia yhteyksiä luodaan Whole Brain integraation avulla. Whole brain tila tutkitusti:

• mahdollistaa uuden oppimisen aivojen integraation avulla helposti
• vähentää stressiä
• lisää luovuutta
• lisää tietoisuutta
• lisää ongelmanratkaisukykyä
• lisää yhteistyökykyä myös ihmisten kanssa

PSYCH-K®:n avulla voimme muuttaa käsitystäsi stressaavasta tilanteesta todella nopeasti. Voimme helposti luoda mieleesi uusia toimintatapoja, joilla selviät jatkossa aiemmin pelottavista tilanteista. Etkä vain selviä, vaan myös nautit!

Pelkojen ei tarvitse kohdistua esiintymiseen, vaan mihin tahansa asiaan tai teemaan. Lasten vanhemmilla on maailmanlaajuisesti 'omat pelkonsa', jotka liittyvät lapsiin. Kuinka itse niihin reagoit? Uskallatko puhua asiasta, ärhenteletkö lapsillesi vai pidätkö heidät 'turvassa kotona', omien pelkojesi vuoksi?

Mikäli tarvitset lisäapua omien pelkojesi ja/ stressin kanssa, ota yhteyttä! Lyhytkin sessio voi helpottaa elämääsi todella paljon.

Elämä on tarkoitettu elettäväksi!

Mitä jos siinä samalla nautittaisiin siitä myös?