Stressin monet kasvot
Stressi on kehon tapa reagoida mahdolliseen uhkatilanteeseen. Kuinka sitten reagoimme uhkaan, ja minkälaiseen uhkaan olisi tarpeen reagoida? Ajatus, että meidän pitäisi olla varuillamme ei kuulosta mukavalta, ja silti mieli skannaa jatkuvasti ympärillemme, ja pitää meidät turvassa kun vaaratilanne sitten uhkaa.
Stressireaktioita on useita:
- Taistele
- Pakene
- Jähmety tai jäädy
Näiden primitiivisten reaktiotapojen tarkoitus on pitää meidät hengissä tilanteessa kuin tilanteessa. Hyvä asia, eikö vain? Meistä pidetään hyvää huolta, ihan tietämättämme?
Itse et päätä kuinka reagoit
Siinäpä se. Oma tapasi reagoida eri tilanteissa on täysin tiedostamatonta, se on alitajuista. Hyvä puoli siinä on se, että sinun ei tarvitse alkaa miettimään, mitä nyt kannattaisi tehdä?
Kehosi reagoi tuleen vetäytymällä siitä niin nopeasti, ettet ehdi ajatella koko asiaa ja/ mahdollista vaaraa.
Mitä tulee ihmissuhteisiin, huono puoli siinä on se, että reagoit todennäköisesti samalla tavalla kuin aiemminkin vaikka olit vakaasti tehnyt päätöksen puhutella muita kohteliaasti. Ja kas kummaa, se ei ehkä onnistunutkaan sillä, että teit päätöksen?
Kehon kieli on sanatonta ja kansainvälistä
Yllä olevan kuvan nainen "näyttää keskisormea", joka on maailmalla tunnettu ja usein nähty tapa osoittaa närkästystä, vai kuinka? Sinäkin olet varmaan nähnyt tämän eleen omassa elämässäsi - tai ehkä itse käyttänyt sitä, kun sanat eivät ole tulleet mieleen?
Yleisesti se tulkitaan halveksunnaksi, ärsyttäväksi ja jopa vihamieliseksi merkiksi.
Koska havaitsemme toisen ihmisen eleet paljon tehokkaammin kuin lausutut sanat, tämä voi jäädä paremmin mieleen muille, kuin se, että syytät häntä jostain. Meihin pystytään vaikuttamaan erittäin helposti pelkillä eleillä ja ilmeillä.
Olen kuullut sanottavan, että sellaiset ihmiset, jotka eivät ymmärrä puhuttua kieltä - esim. ulkomailla matkatessasi? - havaitset eleet ja ilmeet, kehon kielen todella nopeasti eikä sinua pysty huijaamaan sanoilla. Kehon kieli kertoo enemmän kuin tuhat sanaa myös tässä!
Erilaiset stressireaktiot
Ensimmäisenä reagoimme taistelemalla. Olemme valmiina puolustautumaan, tai puolustamaan esimerkiksi poikasia/lapsia.
Nyky-yhteiskunnassa emme välttämättä käy toistemme kimppuun nyrkit pystyssä - tosin sitäkin näkee - vaan tapojamme puolustautua taistelemalla voivat ovat esimerkiksi:
- aggressivinen käytös
- hyperaktiivisuus
- syyttely
- juoruilu
(Seuraavassa blogissa käsittelen toista tapaa reagoida stressiin.)
Käytös on tallennettuna alitajuntaan
Käyttäytymisesi perustuu kokemuksiisi ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin.
Koska alitajuntasi saa tietoa signaalien kautta, jotka tallentuvat muistiin aivoihin, niistö tehdään jonkunlainen lyhytversio vastaisuuden varalle. Seuraavan kerran kun törmäät vastaavanlaiseen tilanteeseen, reagoit sen perusteella kuinka turvalliseksi tilanteen koet, alitajuisesti.
Käytöstä, joka on automaattista stressitilanteessa, ei sillä hetkellä voi muuttaa, mutta myöhemmin kyllä. Reaktiosi on vain vastine koetulle vaaralle. Muuttamalla käsitystäsi tilanteesta, muuttuu automaattisesti myös käyttäytymisesi tilanteessa.
Siihen on PSYCH-K®:n kaltaiset menetelmät loistavia apukeinoja.
Päätöksenteko on helppoa, mutta ei kannattavaa
Stressaantuneena ihmisellä on kyky tehdä nopeita päätöksiä, olemmehan silloin täydessä valmiudessa joko lähteä karkuun tai puolustautua vihollista vastaan!
Sillä hetkellä ei meillä kuitenkaan ole kaikki aivokapasiteetti käytössä, jonka vuoksi päätökset eivät perustu niinkään järkevään ja rationaaliseen ajatteluun, vaan ovat niin sanottuja hätäratkaisuja.
Pitkälle tulevaisuuteen liittyviä ratkaisuja ei siis akuutissa - tai pitkään jatkuneessa - stressitilassa kannata tehdä. Niiden aika tulee myöhemmin. Stressin vaikutuksesta aivoihin mielenkiintoisesti aivotutkija Minna Huotilainen.
Ihminen tekee päätöksiä alitajuisesti laskien plussat ja miinukset kyseisestä asiasta. Vaikka kuvittelemme tekevämme viisaita ja perusteltuja ratkaisuja, syntyvät ne kuitenkin ihan tiedostamatta, ja yllättävän nopeasti. Alitajunta prosessoi informaatiota miljoona kertaa nopeammin kuin mihin me tietoisesti kykenemme.
Kaipaatko lisäapua omaan käytökseesi?
Mikäli tiedostat, että omassa käytöksessäsi voisi olla viilaamista, etkä sitä ole yksin onnistunut tekemään, on PSYCH-K® erinomainen apukeino sinulle!
PSYCH-K® Tasapainotus poistaa mielestä vastustusta ja helpottaa ajattelua ja suhtautumista myös stressaaviin asioihin.
Stressaantuneena voimme hyvinkin olla riidanhaluisia, nalkuttavia, syytellä itseämme tai muita, touhuta miljoonaa pystymättä rentoutumaan. Stressi näkyy ja tuntuu myös aivoissa, joka ei pysty täysin käyttämään kaikkea kapasiteettiaan arjessa silloin.
Muiden antamat hyvää tarkoittavat neuvot rentoutumisesta, hyvän nukkumisen tärkeydestä ja loman pitämisestä eivät ehkä onnistu?
Jotta saisit elämäsi kuntoon, kokeile PSYCH-K®:ta!
Lisätietoa PSYCH-K®:sta saat ilmaisissa johdantoilloissa joka kuun 1. iltana. Tästä linkistä voit varata ajan henkilökohtaiseen sessioon!
FI 
EN