Olenko kiinni elämässä vai sitä pakenemassa?
Luin muutaman mielenkiintoisen artikkelin addiktioista ja niihin johtaneista syistä kirjoittajien mielestä. Henkilökohtaisesti allekirjoitan täysin ja myönnän olevani addikti...;) En suinkaan heroiinille tai muille kemiallisille huumeille - edes alkoholille tai tupakalle - vaan elokuville! Minä yksinkertaisesti rakastan elokuvia ja niiden katselu voittaa mennen tullen monet muut minua kiinnostavat asiat. No, elokuvan täytyy olla mieluummin hyvä, enkä jaksa uusintoja enää katsoa...niin, että rimaa olen nostanut viime vuosina.
Addiktiot nähdään usein ongelmina, addiktit ovat yhteiskunnalle ja ihmisille ongelmia, joista luonnollisesti pitää päästä eroon, vai mitä? Se pistää miettimään olenko itse ongelma? Minkä vuoksi olen sitten ongelma ja/ muut addiktit ovat ongelmia? Mitä on niiden taustalla?
Addiktio alkaa kivulla ja päättyy kipuun
Unkarilainen addiktispesialisti, Tri Gabor Maté työskentelee paljon erilaisten vaikeiden addiktien kanssa. Hänen mukaansa ei ole olemassa huumeaddiktia, jonka taustalla ei olisi traumaa, kipua. Sitä kipua he sitten yrittävät turruttaa ja/ paeta - edes vähäksi aikaa.
On kyse sitten fyysisestä kivusta tai psyykkisestä kivusta, se koetaan aivoissa samalla alueella, sillä ei ole eroa. Näin erilaiset aineet ovat kaikki kipulääkkeitä, tavalla tai toisella.
Rolling Stones -yhtyeen basisti Keith Richards (joka oli heroiiniriippuvainen vuosia) onkin sanonut, että hän haki edes pientä helpotusta ja hetkeä, jolloin hänen ei tarvitsisi olla oma itse.
Kipulääkettä haetaan korvaamaan läheisyyttä, rakkautta, tunnetta, että joku välittää. Kyse on aina tunteista. Emme kasva ja kehity terveiksi jos emme saa kokea rakkautta, kannustusta, tukea edes muutamalta ihmiseltä elämässämme. Varhaislapsuudessa koetut hylkäämiset, pahoinpitelyt (fyysiset tai henkiset), haukkumiset, huomiotta jättämiset yms negatiiviset tunteet jättävät jälkensä meihin. Ne muokkaavat aivojamme sellaiseen suuntaan, että olemme 'herkempiä' addiktoitumaan aikuisina.
Tunteiden tukahduttaminen sairastuttaa
Vaikka ei ole varsinaisia syöpäpersoonallisuuksia sinänsä, on syöpäpotilaita, joilla tietyt persoonallisuuden piirteet korostuessaan ovat alttiimpia sairastumaan autoimmuunisairauksiin ja varsinkin syöpään. Stressi sitten lopulta johtaa sairastumiseen.
On tutkittu mm. pahalaatuista melanoomaa sairastavia potilaita ja heidän persoonallisuuden piirteitään. Pahalaatuiseen melanoomaan sairastuvat eivät olleet ilmaisseet tunteitaan vapaasti. Esiin nousivat nimenomaan vihan ja suuttumuksen tunteet, jotka kiellettiin tai tukahdutettiin.
Tunteiden merkitys paranemisessa
Tunteiden merkitystä ei voi aliarvioida sen enempää sairastumisessa kuin parantumisessakaan. On erilaisia terapioita, joissa käydään läpi menneitä tapahtumia ja ajatellaan, että kun negatiiviset tunteet pystytään ilmaisemaan, se johtaa paranemiseen. Täytyy myöntää, että jos on tukahduttanut omia varsinkin negatiivisia tunteitaan kauan, kyllä niiden julkilausuminen helpottaa!
Tähän perustuu mm. https://www.youtube.com/watch?list=PLO6i6n9ufRb-2sD9L5HFnvVbkLKix-Q8P&v=VpAICLoh8yg ~ Emotional Freedom Technique, jossa naputellaan tiettyjä meridiaanipisteitä samalla kun ohjatusti sanotaan ääneen asioita, lauseita, tunteita ja fyysisiä tuntemuksia. Se koetaan todella vapauttavalta. Itse pidän EFT:n vaikutuksesta asioiden/ongelmien tiedostamisen vuoksi. Useinkaan emme tiedä tai muista ongelman alkusyytä tai aloitusajankohtaa. Silloin on vaikea keskustelun kautta miettiä minkähän vuoksi on alkanut käyttäytyä tietyllä lailla esimerkiksi aloittanut juomisen tai ns. tunnesyömisen. Naputellessa näitä meridiaanipisteitä, muistot usein tulevat kuin ihmeen lailla mieleen ja/ tuntemukset kehon kautta tietoisuuteen. Tätä traumaideaa ajatellen, luulisi sen olevan hyvä tapa edetä asiassa jos ja kun pääsee käsiksi mahdolliseen tilanteeseen tai syyhyn, mikä on johtanut usein tuhoavaan käytökseen?
Yhteys on addiktion vastakohta
"Addiktion vastakohta ei ole selvänä pysyminen vaan yhteys muihin ihmisiin.
Johann Harri"
Harri on samoilla linjoilla Matén kanssa. Trauman läpikäyneet ihmiset - varsinkin lapsuudessa - eivät enää luota muihin ihmisiin tai, että maailma on turvallinen paikka elää. Luottamuksen puute erkaannuttaa heitä muista. Ja nimenomaan yhteyttä tarvittaisiin palauttamaan luottamus. Huumeita käyttävät Harrin mukaan välttääkseen ajattelemasta menneisyyden traumaa. Yhteyttä yritetään luoda tai korvata huumeilla. Eräs käyttäjä ilmaisi heroiinin tuntuvan kuin halaukselta...
Sosiaalinen ratkaisu addiktioon
Jos on syntynyt olosuhteisiin, jossa ei rakkautta tai tukea ole saanut, voivat muut ihmiset korvata sen. Niin oudolta kuin kuulostaakin, mutta ajatus, että se oikeasti onnistuu jossain paikassa, kuulemma Portugali on osoittanut sen toimivan. Maa on laillistanut kaikki huumeet v.2000, ja päättänyt pistää kaiken sen rahan mikä aiemmin meni huumeista vieroitukseen, rangaistuksiin ja muuhun ns. sotaan huumeita vastaan (mikä on käynnissä suurimmassa osassa maailmaa), työpaikkojen luomiseen ja huumeista vapautumneiden hoitoon. Tarkoituksena osoittaa yhteiskunnan tasolla, että heistä välitetään ja heitä tuetaan, olivat he huumeiden käyttäjiä tai eivät. Sen seurauksena heillä on huumeiden käyttäjien määrä laskenut puoleen eli 50%!
Tunteita käsitellessä ei pidä sekoittaa positiivista ajattelua tunteiden käsittelyyn. Tri Gabor Maté ei kannata postiivista ajattelua, hänen mielestään se on tosiasioiden kieltämistä eikä johda mihinkään. Jos negatiiviset tunteet kielletään, on se suuri riskitekijä sairauksille, addiktioille, kuolemalle tai mille vain...
Jos kieltää trauman merkityksen, ei hänen mukaansa opi ymmärtämään addiktiota. Valaistumisen voi saavuttaa tässä asiassa vain kun ymmärtää kuinka paha addiktio on, että ne ovat pakokeinoja traumasta. Yhteiskunnan tulee nähdä addiktioiden ja traumojen yhteys. Vaikka ei tarvitse ajatella negatiivsesti, ei hänen mukaansa voi kulkea hymyssä suin ja kieltää tosiasioita, ja sulkea silmiä maailman tapahtumille. Emme tarvitse hänen mukaansa positiivista tai negatiivista ajattelua, vaan yleensä ajattelua. Se tarkoittaa asioiden tarkastelua niin kuin ne ovat.
Kyse on tietoisuustaidoista. Jos ihmiset tiedostavat minkä vuoksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja mikä heitä stressaa elämässä, ja on stressannut, mitä niistä voi välttää ja kuinka niihin sopeutua, päästään eteenpäin. Kaiken tulee tapahtua tietoisesti.
Ei kaikki elämässä mene niin kuin itse halusisit, mutta niillä eväillä mennään mitä on. Voit yrittää muuttaa asioita sulkematta silmiäsi tosiasioilta. Jos ja kun kykenet vaikuttamaan elämääsi, vältät suuremmat stressit ja pysyt terveempänä.
Lisätietoa Gabor Matésta ja hänen haastattelunsa:
EN 
FI