Hengitä sisään …ja muistat paremmin!
Hengitysrytmi vaikuttaa tutkimusten mukaan muistiin ja pelkoon. Siis hengitys vaikuttaa neuraaliseen - eli hermostolliseen - aktiviteettiin lisäten kykyämme muistaa ja tehdä tunnepitoisia johtopäätöksiä.
Hengitämme saadaksemme happea, se on selvää, mutta se ei jää siihen. Neuroscience News kertoo artikkelissaan, että hengitys linkittyy vahvasti aivoihin, sen toimintoihin ja käytökseen.
Kuinka se tapahtuu?
Hengitys luo uutta sähköistä aktiviviteettiä aivoissa, mikä lisää kykyämme tehdä johtopäätöksiä tunteisiin vetoavissa asioissa ja muistiamme.
Mikä tässä oli yllättävää oli se, että vaikutus oli selvempää sisäänhenityksen vaiheissa - ja nenän kautta.
Tutkimukseen osallistuvia koehenkilöitä pyydettiin tunnistamaan kasvoja, joiden ilmeet kuvasivat joko pelkoa tai yllätystä, samalla kun heidän aivojen aktiviteettiä seurattiin.
No, avustavan professorin Christina Zelanon mukaan "Yksi tutkimuksen löydöksistä oli, että muutos oli dramaaattinen aivoissa - nimenomaan amygdalan ja hippokampuksen alueilla sisäänhengityksen aikana, verrattuna uloshengitykseen". "Kun hegittää sisään, stimuloidaan hermosoluja hajukeskuksessa, amygdalassa ja hippocampuksessa, limbisen systeemin alueella."
Tutkimus julkaistiin 6.12.2016 Journal of Neuroscience -lehdessä.
Ensin eroja huomattiin kun tutkittiin aivojen aktiviteettia epilepsiapotilaiden kanssa. Seitsemää henkilöä, jotka odottivat leikkausta, tutkittiin viikkoa ennen leikkausta, laittamalla elektrodit heidän aivoihinsa tunnistamaan kohtautsen alkukohtaa aivoissa. Näin tutkijat saivat tarkkaa tietoa aivojen sähköisestä toiminnasta suoraan aivoista. He huomasivat aktiviteetin vaihtelevan hengityksen mukaan. Nimenomaan aivoissa tunnteiden, muistin ja hajujen alueilla oli enemmän prosessointia.
Tutkijat kysyivätkin sitten vaikuttaako hengitys kognitiivisten toimintojen kyseisillä aivoalueilla - missä prosessoidaan pelkoa ja muistia - hengityksen mukaan?
Amygdalat (molemmilla aivojen puoliskoilla) liitetään vahvasti tunteisiin ja tunteiden käsittelyyn, varsinkin pelkoihin.
Itse tutkimus
Tutkijat kysyivät 60 koehenkilöä tekemään nopeita johtopäätöksiä laboratorio-olosuhteissa samalla kun heidän hengitystään mitattiin. Kasvojen ilmeet, joita koehenkilöille näytettiin, kuvasivat joko pelkoa tai yllätystä. Heidän piti mahdollisimman nopeasti päättää mitä tunnetta kukin kasvokuva ilmaisee.
Kun kasvot nähtiin sisäänhengityksen aikana, koehenkilöt tunnistivat pelokkaiksi nopeammin kuin uloshengityksen aikana.
Kokeellisesti muistia mittaavassa tutkimuksessa - joka linkittyy hippocampukseen - samoille koehenkilöille näytettiin kuvia esineistä tietokoneen näytöltä ja pyydettiin muistamaan ne. Myöhemmin heitä pyydettiin muistamaan esineet. Koehenkilöt muistivat esineet paremmin jos olivat nähneet ne sisäänhegityksen aikana.
Zelanon piti nopean hengityksen löydöksiä etuina varsinkin kun ollaan vaarallisessa tilanteessa.
"Kun ollaan paniikissa, hengitys nopeutuu. Sen seurauksena hengität enemmän sisään kuin ollessasi rentoutunut ja rauhallinen. Niinpä, kehomme sisäinen reaktio pelkoon, voi vaikuttaa positiivisesti aivojen toimintaan nopeammilla reaktioilla ympäristössä olevaan vaaraan. Toinen mahdollinen näkemys tutkimukseen voisi olla niihin perusmekanismeihin meditaation tai tietoiseen hengitykseen. Kun hengitämme sisään, synkronisoimme (harmonisoimme) aivojen värähtelyä limbisen aivojen alueella." toteaa Zelano.
FI 
EN